torstai 24. helmikuuta 2011

Asumista ja sisustamista



Vihdoinkin löytyy edes hetki kirjoittaa kuulumisia Rauhalassa asumisesta. Kohta ollaan asuttu kuukausi uudessa kodissamme ja vieläkin se tuntuu ihanalta. Vaikka onkin ollut hurjat pakkas kelit niin eipä ne sisällä ole tuntuneet. Ahkeraan on lämmitetty pönttöuunia ja mukavasti se on lämpöä antanut. Joskus tulee vain liikaakin laittetua puita kun ei ole oikein vielä oppinut että vähempikin määrä riitäisi. Uskomattoman pienellä puu määrällä pönttöuuni kyllä lämpiää. Osa tavaroista on vielä laatikoissa ja odottavat että löytyisi niille paikka ja ehkä hieman laittajallekin puhtia :).
Keittiötämme, kodinhoitohuonetta ja WC:tä käytiin kuvaamassa keittiöfirman toimesta. Halusivat laittaa esitteisiin malliksi puna/ valkoisen keittiö yhdistelmää. Nyt on sekin paine poissa.
Viime viikonloppuna teimme reissun Ikeaan tampereelle. Sieltä löytyikin ihan kivasti kotiin jotakin huonekaluja sekä muuta pikku tavaraa.
Meidän kuistiin olen etsinyt naulakkoa joka ei olisi turhan iso kuitenkin kaunis ja se löytyikin Ikeasta. Oikeastaan tuo hylly oli keittiö osastolla ja siinä oli mukit mallina roikkumassa, mutta meillä se toimii nyt mainiona pikku naulakkona kuistissa.




Aikaa kyllä sai kulumaan Ikeassa vähän liikaakin ja kaikkeen ei vaan ehtinyt perhtyä oikein kunnolla. Toinen ostos minkä teimme oli jo vähän isompi eli sohva alakertaan. Olen jo aikaisemmin tutustunut noihin Ikean sohviin varsinkin Ektorp malliin ja tykästyin siihen kovasti. Varsinkin kun kaikki kankaat saa irti ja pesuun tai vaihtaa päällisiä. En tohtinut heti investoida kovin kalliiseen sohvaan kun on nuo kaksi kissaa joista ei aina tiedä milloin on kynsien teroitus mielessä. 
 Ajatuksena oli ostaa yksi kolmen hengen sohva alakertaan. Mittailimme että se mahtuisi myös toisin päinkin jos haluaisi vaihtaa paikkaa. Kuinkas kävikään! Ikeassa olikin poisto myynnissä malli kaluste jossa oli divaani osio. Kun on oikein innoissaan jostakin niin unohtaa ne tärkeimmät asiat mielestä eli mitta suhteet! Niinpä ostimme malli kalusteen edullisesti ajatelemmatta sen enempää. Kotiin kun päästiin tuli todellisuus eteen :) eipä sohva mahtunutkaan poikittain olohuoneeseen vaan ainoastaan ikkunoiden suuntaisesti. Ensin kyllä vähän harmitteli mutta ei se nyt enää harmita.

Tämä piti ostaa mutta.....

Tulikin ostettua tämä :)

Sohvaan olen kyllä nyt enemmän ja enemmän ollut tyytyväinen. Käsittelin vielä kankaan Softcare funiture verhoilusuojalla. Jos sattuu kaatamaan jotain päälisille jää se vesipisaraksi eikä imeydy kankaaseen. Testasin kun olin tehnyt käsittelyn ja TOIMII!! Olin yllättynyt aineen tehokkuudesta. Ehkäpä nyt ei heti tarvitse alkaa pesemään kangasta. Kissat kun vain vielä saisi koulutettua :).
Verhoja en ole vielä laittanut muutakuin keittiön ikkunoihin muut ikkunat saavat odottaa vuoroaan. Taulujakaan ei ole raaskinut seinille laittaa kun tulee ne naulan jäljet :) vielä haluaa nauttia ehjistä seinistä. Keittiöön kyllä laitoimme pienet hyllyt, jotta sain viherkasveja laittaa.

Kodinhoitohuoneen kurasyöppöön ja patteriin olen oikein tyytyväinen ja ihastunut sen toimivuuteen. Patterilla on hyvä kuivata lasten pipot ja hanskat jopa yhteen väliin mahtuu kengätkin. Kissojen hiekka astia on helppo puhdistaa sekä siivous vedet kaataa viemäriin.


rättipatteri

Kurasyöppö sivussa

Tämmöistä on meillä tällä hetkellä. Päivä kerrallaan tottuu omaan kotiin ja sen hienouksiin.










 











sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Ikkunoita ja valoa vai hankaluutta?



Suunnittelu vaiheessa sitä ajattelee että ihanaa kun on paljon ikkunoita tulee sitä luonnon valoa ja valoisuutta kotiin. Todellisuudessa sitä huomaa että ehkä olisi yksi ikkuna voinut olla vähemmän tuossa huoneessa ja ehkä tuossakin. Näin olen nyt huomannut kun olemme muuttaneet asumaan. Meillä kuisti jossa on 6 ikkunaa on ihan kivat, mutta nyt kun olemme alkaneet miettimään vaatenaulakkoa on se tuonut pientä pulmaa. Jos laittaa avonaulakon niin kaikki takit ja pipot näkyvät kauniisti ulos ohikulkijoille. Tietysi voisi kaapin laittaa, mutta jotenkin se ei vain sopisi meidän kuistiin.
Toiseksi on se ikuinen murheen kryyni eli kengät. Niitähän löytyy joka taloudessa monta paria ja ne kun saisi kivasti piiloon niin se olisi ihanaa ja vielä että ne ei olisi kuitenkaan ovea avattaessa heti vastassa eli myös helppo laittaa paikoilleen.
Tässä nyt olen pähkäillyt tämän ongelman kanssa. Netissä kyllä bongasin tälläisen kätevän kenkä kaapin jossa naulakot edessä. Sitä en tiedä kuinka käytännöllinen tuollainen olisi. Kuinka te olette ratkaisseet nämä ongelmat??? Meille kyllä tulee vielä eteiseen vaatekaappi johon saa laitettua takkeja, mutta että olisi kuistissa esim. lapsilla paikka laittaa takkinsa.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Muutto omaan kotiin

Kiire on ollut kun olemme muuttoa tehneet, ettei ole ehtinyt blogia päivittämään. 
Nyt on sitten päästy muuttamaan omaan kotiin jota niin hartaudella tehty. Muutto päivä meillä oli lauantai ja ihan sopiva ilmakin, vettä satoi melkein koko päivän ja todella liukasta. Kieli keskellä suuta sai taiteilla laatikoiden kanssa. Muutto sujui hyvin pahemmilta kolhuilta selvittiin. Sillä yleensä viimeistään silloin tulevat kolhut oven karmeihin tai seiniin. Isäntä tosin pelästytti  viimeisen päälle kun meni ja pudotti MANKELIN olohuoneen lattialle! Sydän syrjällä katsoin, että lähtikö lattiasta pala irti vai mitä, mutta yllätys, yllätys lattiaan ei tullut mitään!! Bambuparketti kesti mankelin pudotuksen joten varmasti se taitaa kestää muutakin.

Nyt on romut talossa SIIS TOSIAANKIN ROMUT! Vanhat mööbelit näyttävät tämän uutuuden keskellä romuilta. Kaiken lisäksi huvittaa, että vuoden päivät osa on ollut pahvilaatikoissa ja niitä tavaroita ei edes ole kaivannut!! Kaikkea se ihminen perässään raahaa. Nyt olen kyllä rankemman käden kautta heittänyt pois sellaista mitä tosiaankaan ei tarvita.
Vaatehuoneeseen laitoimme elfan hyllyt ja korit. Niitä ei vielä silloin ollut kun esittely pidettiin. On vain kalliita tarvikkeita, mutta saa kyllä sitten vaatteet hyvin järjestykseenkin. Vielä on paljon järjestämistä, mutta kun saamme vähän paikkoja jonkinlaiseen kuntoon niin koitan laittaa kuvia näytille.

Terassikin näyttää aivan kaatopaikalta kun sinne on vain heitelyt pois menevää tavaraa. Kyllä se tästä vaikka välillä tuntuu toivottomalta ja ajattelee eikö tämä koskaan lopu.